Suomen Pyöräily edustaa 11 pyöräilyn alalajia, ja jokainen niistä hyötyy siitä, että sitä luotsaa lajin oma vahva osaaja. Lajivastaavat pääsevät vaikuttamaan maajoukkuevalintoihin, tukemaan urheilijoita kansainvälisessä kilpailutoiminnassa ja kehittämään oman lajinsa tulevaisuutta yhdessä Huippupyöräily-yksikön kanssa. Suomen Pyöräilyn taustajoukot -juttusarjassa esittelyssä on enduron lajivastaava Janne Kousa, joka on toiminut lajin parissa niin kilpailijana, valmentajana kuin kilpailujärjestäjänä.
Janne Kousa on nähnyt enduron monelta kantilta: hän on toiminut lajissa kilpailijana, harrastajana, seuratoimijana, apuvalmentajana ja kilpailujärjestäjänä. Nykyisin hän on enduron lajivastaava. Kousa harrasti lajia aluksi itse. Myöhemmin oma juniorikuski ja seuratoiminta veivät hänet laajemmin lajin pariin. Lajivastaavaksi hän päätyi muutaman keskustelun kautta, kun edellinen vastaava halusi luopua paikastaan.
“Tulin tehtävään toisten yllyttämänä.”

Kousan pitää toiminnassa mukana ympäröivä pyöräily-yhteisö: “Yhdessä tekeminen lajin tulevaisuuden hyväksi toimii ajavana voimana.” Kuva: Petteri Laine
Maajoukkuetoiminta, urheilijavalinnat ja arvokisat
Lajivastaavan tehtäviin kuuluvat maajoukkueen asioiden koordinointi, erilaisiin kyselyihin vastaaminen, arvokisojen organisointi ja osallistuminen urheilijavalintoihin. Työmäärä on ollut tähän asti maltillinen, mutta se vaihtelee kauden mukaan. Arvokisat ja maajoukkuevalinnat painottuvat tiettyihin vuodenaikoihin ja tuovat silloin säpinää, ja välillä on rauhallisempaa.
Lajivastaavana toimimisen kohokohdaksi Kousa nimeää MM-kilpailuihin osallistumisen maajoukkueen mukana. Eniten iloa tuo nuorten urheilijoiden auttaminen, vaikka vain pienissä asioissa. “Jos voin jotenkin auttaa heidän menestymistään eteenpäin, se on parasta”, Kousa sanoo. Haastavinta ovat urheilijavalinnat, koska niissä pitää punnita monia asioita usealta kantilta.

Lajia kehitetään pitkäjänteisesti
Lajin parissa toimivat voivat vaikuttaa Kousan mukaan yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla. Kehittäminen vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä.
“Vuodessa ei yleensä saada isoja liikkeitä aikaan.”
Tärkeimmät kehityskohteet löytyvät lajin perustasta. Kotimaan kilpailuihin kaivataan lisää aktiivisia järjestäjiä, esimerkiksi paikallisista seuroista, jotta nykyisten rinnalle saadaan lisää hienoja kilpailuja. Myös junioritoimintaan Kousa toivoo lisää aktiivisuutta ympäri maata.
“Sieltä tulevaisuuden urheilijat nousevat esiin.”
Mitä enduro vaatii?
Enduro yhdistää nousut ja ajettavat erikoiskokeet. Kousan mukaan lajin haastavinta on se, että kilpailuissa tarvitaan sekä hyvää fyysistä kuntoa että teknistä ajotaitoa. Näiden yhdistäminen vaatii monipuolista harjoittelua ja kykyä pitää sekä kuljettaja että kalusto ajokunnossa koko pitkän päivän ajan.

Näin pääset mukaan
Jos haluat toimia enemmän enduron parissa, Kousa neuvoo ottamaan yhteyttä omaan paikalliseen seuraan ja selvittämään, millaista endurotoimintaa siellä on. Junioritoimintaan voi lähteä mukaan vapaaehtoisena, eikä se vaadi maailmanluokan kilpailukokemusta. Usein alkuun riittää, että joku kokoaa ajoporukan, ja lähdetään metsään tai radoille etsimään ajopaikkoja ja pitämään hauskaa yhdessä.
Kousa muistuttaa myös lajin ytimestä: “Vaikka endurossa kilpaillaan korkeallakin tasolla, lajista tekee erityisen hienon se, että mennään porukalla ajelemaan ja pidetään hauskaa.”
Janne Kousan tavoitat sähköpostitse janne.kousa@pyoraily.fi
Lajivastaavia haetaan vuosittain, jos edellisen kauden vastaava ei halua jatkaa. Tehtävä voi sopia juuri sinulle, jos oma lajisi kaipaa luotsia. Jos tehtävä kiinnostaa, ole yhteydessä valmennuspäällikkö Mika Simolaan: mika.simola@pyoraily.fi