Seuraavasta budjettierittelystä saa kuvan liiton tämänhetkisestä budjettirakenteesta. Luvut ovat pyöristettyjä. Lisenssimaksuista on huomioitu vain liitolle jäävä osuus, ei vakuutusyhtiölle maksettavaa ns. läpikulkurahaa.
Budjetin loppusumma n. 340.000€
Tulot
Valtionapu 171.500€ (vuonna 2021)
Yhteistyökumppanit 70.000€
Jäsenmaksut 50.000€
Kilpailulupamaksut 20.000€
Lisenssit 25.000€
Kuten edellä olevasta näkyy liiton budjetti on yli 70% ulkopuolisten tulojen varassa. Tämä on epäterve tilanne. Olemme aivan liikaa oman toiminnan ulkopuolisten tulolähteiden varassa.
Kuten kaikki ovat mediasta saaneet nähdä ja kuulla, tulee valtionapu tulevina vuosina laskemaan. Kumppanitulot ovat ns. riskirahaa eikä niiden varaan voi laskea pysyvää toimintaa. Jonain vuosina niitä voi olla enemmän, toisina vähemmän. Ainoa tapa tervehdyttää budjetti on lisätä pysyvää omaa rahoitusosuutta.
Pyöräilyn omistavat harrastajat ja seurat, ei liitto. Liitto tekee sen, minkä omistajat mahdollistavat ja haluavat. Mikään ulkopuolinen taho ei tule nyt eikä tulevaisuudessa rahoittamaan suomalaisen pyöräilyn kehitystä.
Jos omistajat eivät ole kiinnostuneita suomalaisen pyöräilyn kehityksestä, kehitystä ei tule. Jos talousrakenteeseen ei tule muutosta, näivetymme pienenevien budjettien varassa pikkuhiljaa pienemmäksi ja pienemmäksi toimijaksi.
Nyt on ratkaisujen aika. Tuleva liittokokous 20.11. on paljon vartijana.
Seurojen jäsenrakenne kehityksen esteenä?
Kun olemme keskustelleet jäsenmaksu-uudistuksesta ovat jotkut seurat todenneet, että uudistusta ei voi tehdä, koska valtaosa seuran jäsenistä on ns. tukijäseniä, jotka maksavat 10–15 € jäsenmaksunsa, mutta eivät osallistu toimintaan millään lailla. Pitääkö tämä ymmärtää niin, että suomalaista pyöräilyä ei voi uudistaa, koska pelkäämme menettävämme jäsenet, jotka eivät osallistu toimintaan, mutta maksavat 10–15 € jäsenmaksun vuosittain.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisen pyöräilyn kehitys on näiden jäsenten panttivanki. Lajin ja lajiliiton tulevaisuutta hallitsevat jäsenet, jotka eivät osallistu toimintaan, eivät ole kiinnostuneita toiminnastamme, eivätkä halua sitoutua siihen. Tätäkö me haluamme?
Nykyisin ihmiset ovat valmiita maksamaan hyvistä lajiliiton palveluista (vrt. taitoluistelu, telinevoimistelu, palloilulajit). Pitäisikö meidän kehittää toimintaamme niin, että palvelumme olisivat haluttuja, ja niistä oltaisiin valmiita maksamaan?
Onko vika sittenkin meissä pyöräilyihmisissä, emme ole kehittyneet yhteiskunnan ympärillä sen muuttuessa?
Jorma Paakkari
Suomen Pyöräily ry
Keskustelutilaisuus ma 15.11.
Suomen pyöräilyn jäsenseuroille järjestetään syysliittokokouksen esityslistaan liittyvä kysely- ja keskustelutilaisuus ma 15.11. klo 18-19:30. Ilmoittautumiset marja.koponen@pyoraily.fi.