Radat

Käytössä olevia velodromeja on Suomessa kaksi, kumpikin ulkopyöräilyratoja:
Helsingin Velodromi (Mäkelänkatu 70, 00520 Helsinki) ja
Turun Kupittaan Velodromi (Hippoksentie 12, 20540 Turku).

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Helsingin betonirakenteinen Velodromi rakennettiin vuosina 1938-40 ja sitä käytettiin Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Helsingin pyöräilyradan pituus on 400 metriä ja kaarteen kallistus suurimmillaan 37,5 astetta ja etusuoran 16 astetta. Katsomossa on tilaa 7000 henkilölle, joista istumapaikat 4000 henkilölle ja 2000 henkilöä katettuun pääkatsomoon.  Pyöräilyradan sisäpuolella on myös tekonurmi. Turun velodromi on asfalttipäällysteinen ulkopyöräilyrata, jonka pituus on 333,33 metriä ja kallistus paljon pienempi kuin Helsingin radalla. Turun velolla ei ole suuria katsomoita, mutta keskialueella on tilaa toimitsijoille, huoltajille sekä verryttelyyn.

Suomen ensimmäinen Velodromi rakennettiin jo 1800-luvun lopussa Eläintarhan yleisurheilukentän sijoille. Pyöräilyklubi sai vuonna 1894 kaupungilta luvan rakentaa Eläintarhasta vuokraamalleen niitylle pyöräilyradan. Rata valmistui vuonna 1897 ja se purettiin vuonna 1903.Lisäksi Tampereella on ollut puu- ja metallirakenteinen velo Teivossa, josta viimeiset rippeet purettiin 2016 vuoden lopulla. Kyseisellä velolla poljettiin vielä viime vuosikymmenen lopulla.

Ulkorata tuo haasteita ajamiseen. Sateella Helsingissä ei ajeta kisoja, koska rata on liukas. Lisäksi sivutuuli varsinkin aika-ajoasennossa ja takalevykiekkojen kanssa vaatii paljon tasapainolta ja linjojen pitämiseltä. Lähin sisävelodromi on Pietarissa, Lokosfinks Velodrome, joka on valmistunut vuonna 2008 ja radan pituus on 250m, Lokosfinks Cycle Sport Centre, St. Petersburg .